Tiiveysmittaukset Jyväskylästä koko maahan

Tiiveysmittaus on osa rakennuksen energiatehokkuuden ja terveyden selvittämistä

Rakennuksen tiiveys on ehdoton edellytys hyvin toimivalle ilmanvaihtojärjestelmälle. Tiiveyden ja energiatehokkuuden mittaus kuuluu laadunvarmistukseen, jolla saadaan selvitettyä myös uudis- tai korjausrakentamisen työn laatua. Tiiveysmittauskalustoa käytetään myös rakennusten epätiiveyskohtien paikantamiseen yhdessä lämpökuvauksen kanssa. TaloTerveys Lajunen toteuttaa tiiveysmittauksesta Jyväskylän seudulla sekä muualla Suomessa. Ota yhteyttä ja kysy palveluamme! Seuraavassa kerromme lisää tiiveysmittaukseen liittyvistä asioista.

Laadukas laitteisto apuna mittauksissa

Tiiveysmittaukset suoritetaan standardin SFS-EN 13829 mukaisesti Blower Door-laitteistolla. Rakennuksen vaipan ilmatiiveys mitataan painekokeella, jonka tuloksena saadaan ilmavuotoluku n50 tai q50. n50-luku ilmoittaa, kuinka monta kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu yhden tunnin aikana paine-eron ollessa 50 Pa. Mittaus suoritetaan ali- ja ylipaineella. Näiden keskiarvona saadaan n50-luku.

q50-luku ilmoittaa, kuinka monta kuutiota tunnissa 1 m2 alalla rakennuksen vaippa vuotaa 50 Pa paine-erolla. q50-lukua käytetään rakennuksissa. joiden rakennuslupa on myönnetty 1.7.2012 jälkeen. Ilmavuotolukua käytetään lämpöhäviöiden tasauslaskennassa, sekä laskettaessa rakennuksen energiankulutusta. Ilmavuotolukua voidaan käyttää hyvin myös rakennustyön laadun mittarina.

Ota yhteyttä, niin kartoitamme rakennuksesi tilanteen ja teemme tarvittaessa tiiveysmittaukset. Tutustu myös muihin palveluihimme!

Vuotoluku n50 Kuvaus
0,6 Passiivitalon määritelmän täyttävä ilmanpitävyys
1,0 Hyvä ilmanpitävyys ja Suomen rak.määräyskokoelman asettama ohjearvo
2,0 Lämpöhäviöiden tasauslaskennassa käytettävä vertailuarvo
4,0 Rakentamismääräysten raja, jota pienempää lukua ei saa käyttää ilma, että tehdään tiiveysmittaus.
> 4,0 Huono ilmanpitävyys
Kuntotutkimus » Sisäilmatutkimus » Julkisivukorjaus » Tiiveysmittaus »

Tiiveysmittaus selvittää rakennuksen vuotokohdat ja määrittää korjaustarpeet

Mittauksen tyypillinen kohde on vanha omakotitalo, jonka ilmanvaihtoa on parannettu asentamalla taloon koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Asennustöiden jälkeen todetaan usein, että asunnosta on tullut vetoisa ja sisätiloihin on tullut epämiellyttävää hajua.

Kyseessä on epätiivis rakennuksen vaippa. Vuotoilmareittien kautta sisätiloihin virtaa ulkoilmaa, joka aistitaan vetona. Samana vuotoilman mukana tulee rakenteista epäpuhtauksia, jotka aistitaan joko haju- tai terveyshaittoina. Myös näiden asioiden tutkimisessa tiiveysmittaus on oiva työkalu.

Vuodenajasta riippuen tiiveysmittauksen apuna voidaan käyttää lämpökameraa tai merkkiainesavua. Menetelmiä yhdistämällä voidaan paikallistaa rakennuksen vaipan vuotokohdat ja kohdistaa niihin oikeat korjaustoimenpiteet. Oikein tehtyjen korjausten jälkeen tilanne normalisoituu ja asumisviihtyisyys paranee.